 |
| Ihanat kesäkurpitsan kukat |
Lähes huomaamatta on kesä vierähtänyt. Tajusin, etten pariin kuukauteen ole ehtinyt tännekään kirjottaa. Postausta odottavia reseptejä ja kuvia on kyllä, kunhan vaan ehtisi. Tämä on monella tapaa ollut ihana kesä. On saatu nauttia auringosta, juhlittu ystävien polttareita ja häitä, ihana perinteinen kaveriporukan juhannus mökillä jne. On sitä paljon ehtinyt ja lisäksi olen tehnyt paljon töitä sekä hoitanut parvekepuutarhaa. (Siitä vähän tämän kirjoituksen lopussa.) Ehkä sillä tämän radiohiljaisuuden olenkin perustellut: "Kun nyt on kesä, niin nauti siitä. Syksyn pimetessä voit asettua koneen kanssa sisälle."
Vaikka tähän kesään on mahtunut paljon hyvää, niin on se hieman erikoinenkin ollut. O on ollut jo viikkokausia reissussa, sukuloimassa Norsunluurannikolla. Tyhjä koti tuntuu oudolta, samoin yksin nukkumaan meneminen. Pikkuhiljaa tähän on tottunut ja sanoinkin hänelle, että meillä saattaa olla aikamoinen totuttelu toisiimme näin pitkän eron jälkeen. Hän kuitenkin oli sitä mieltä, että olemme ikävöineet toisiamme niin paljon, että olemme vain iloisia ja totuttelu vie päivän-pari maksimissaan. Nyt eroa kestää onneksi enää vajaa pari viikkoa. Sitten tapaamme Pariisissa - voiko ihanampaa kohtaamispaikkaa ajatella! Meidän vuosipäivämme on tänä perjantaina ja vietämme sen siis erillämme. Sovimme, että vietämme sitä sitten Pariisissa jälkikäteen. En malta odottaa tuota reissua. Tietysti päällimmäisenä mielessä on jälleennäkeminen O:n kanssa, mutta myös Pariisiin tutustuminen ja O:n ystävien ja joidenkin perheenjäsenten tapaaminen saavat minut odottamaan reissua innolla. Siitä tulen varmasti kirjoittamaan ja jahka kotiudun ja reissusta toivun, niin josko ne kesän ruokapostauksetkin tänne saisin. O:n äiti on myös kuulemma opettanut pojalleen uusia norsunluurannikkolaisia reseptejä, jotka hän puolestaan lupasi heti esitellä minulle eli niitäkin on odotettavissa syksyn mittaan.
Tämän kesän olen tosiaan harjoitellut ruukkupuutarhan hoitoa parvekkeella ja muutamia vastoinkäymisiä on ollut, mikä oli täysin odotettavissa ottaen huomioon, että tähän mennessä en ole onnistunut pitämään hengissä edes helppohoitosia huonekasveja. Näistä lähtökohdista kun katsoo, niin olen oikeastaan erittäin tyytyväinen parvekkeeni satoon. Yrtit ovat edelleen hengissä ja niitä napsin ruoanlaittoon suoraan partsilta. Mansikoita kypsyy silloin tällöin suuhun pistettäväksi, salaattiakin olen saanut ja varsinkin villirucolasta kovasti nauttinut. Laitan muutamia kuvia kesän varrelta ja seuraavaan postaukseen sitten tämän hetken tilanteesta kuvia.
 |
| Yrtit viihtyvät hyllyssään. |
 |
| Kyllä oli hyvä hankinta tuo Ikean hylly, jonka itse maalasin. |
 |
| Somat purkkiyrtit |
 |
| Ensimmäiset perunani! Herkullisia pieniä puikulaperunoita. |
Mikkelissäkin ehdin mökillä käymään ja siellä sattui olemaan hirmuhelteet eli lepäillessä ja uidessa aika pääosin meni. Käytiin tietysti torilla ja jätskillä satamassa. Mustikassakin kävin. Aika vähänlaisesti tuolloin oli marjoja, mutta puolisen litraa taisin saada kasaan. Mökille oli valmistunut myös uusi, isompi terassa, jossa oli ihana palvoa aurinkoa.
 |
| Ilta-aurinko uudella terassilla |
 |
| Mustikkapiirakka töihin viemisiksi |