perjantai 27. huhtikuuta 2012

Synttäridinneri

Rakkaalla ystävälläni oli hiljattain syntymäpäivä ja lahjapaketin antamisen sijaan kokkasin hänelle synttäripäivällisen. Menussa ei varsinaisesti ollut mitään punaista lankaa ja tavanomaisesta(?) poiketen se eteni raskaammasta kevyempään. Alkuruoaksi valmistin Chorizorisottoa parmesan-timjamivaahdon ja parmesanlastujen kanssa. Pääruoaksi söimme uunilohta ja parsa-rucolasalaattia. Jälkiruokana oli hedelmäsalaattia ja jogurttivaahtoa. Kaikki ei ehkä mennyt aivan putkeen, mutta maistuvaa oli.

Hieman mukaeltu chorizorisoton ohje on Akseli Herlevin Täydellä sydämellä-kirjasta.

1/2dl oliiviöljyä
50g chorizoa
1 sipuli hienonnettuna (minä käytin salottisipulia)
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1rkl timjamia hienonnettuna
1tl savustettua paprikajauhetta
2dl risottoriisiä (minulla Arborio)
2dl valkoviiniä
4dl tomaattimehua
2rkl voita
suolaa ja pippuria

Kuullota aluksi sipuleita, chorizoa, timjamia ja paprikaa hetki, lisää sitten riisi ja kuullota vielä muutamia minuutteja. Ohjeen mukaan kaikki nesteet lisättäisi tässä vaiheessa kerralla, itse noudatin perinteistä risoton valmistustapaa ja lisäsin nestettä aina hieman kerrallaan, kun edelliset olivat imeytyneet. Risotto on valmista, kun riisit ovat sopivan kypsiä, al dente ja risotto vielä valuvaa. Minun piti ainakin lisätä nestettä huomattavasti enemmän kuin ohjeessa oli mainittu. Jos haluaa välttää turhan voimakkaan tomaatin maun voisi tomaattimehun lisäksi lisätä kana- tai kasvislientä.

Risoton seuraksi sävelsin timjami-parmesanvaahdon, joka ei aivan onnistunut. En omista sifonia eikä minulla ollut mitään ohjetta kyseisen vaahdon valmistukseen. Päädyin lisäämään vaahdotettuun kermaan raastettua parmigianoa ja morttelissa hienonnettua, kuivattua timjamia. Maku oli mitä mainioin ja sopi risoton kanssa erittäin hyvin, mutta juustoraaste teki kermasta rakeista ja lopputulos oli vaahdosta kaukana. Mutta makuhan se ratkaisee, eikö niin?

Lisäksi valmistin vielä parmesanlastuja. Raastoin parmigianoa, levitin tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle pellille ja ripottelin pinnalle hieman sesaminsiemeniä sekä kalonjin siemeniä (yleisin suomenkielinen nimi lienee mustakumina). Paistoin uunissa, muistaakseni 200 asteessa, kunnes juusto oli sulanut ja kupli. Tällaisen "ohjeen" olen nähnyt ainakin Hans Välimäen Chez Dominique-kirjassa, jossa ei kylläkään ollut mainittu paistolämpötilaa eikä kalonjin siemeniä. "Parmesanlevyn" jäähdyttyä mursin sen käsin lastuiksi. Ensi kerralla haluan tehdä lastuja toisella ohjeella, jossa oli mukana hieman vehnäjauhoja ym.






Pääruoaksi paistoin uunissa lohta, jonka lisukkeeksi tein parsa-rucolasalaattia. Salaatin ohje on alunperin isäni Weberin grillikirjasesta ja on kuulunut suosikkeihin jo vuosia. En ole varma teenkö salaattia yhä alkuperäisen ohjeen mukaan, koska en ole vilkaissut sitä enää vuosiin.

nippu vihreää parsaa
ruukku rucolaa
parmesaania
(paahdettuja pinjansiemeniä)
balsamicoa
oliiviöljyä
mustapippuria

Huuhtele parsat ja poista niistä puisevat päät. Sivele sudilla hieman oliiviöljyä niiden pintaan. Grillaa molemmilta puolilta (joko grillissä tai vaihtoehtoisesti parilapannulla/uunissa). Anna jäähtyä hieman ja leikkaa sitten paloiksi (n.3cm). Kaada hieman balsamicoa päälle, sekoita hyvin ja jätä maustumaan. Ennen tarjoilua lisää parsojen joukkoon hieman oliiviöljyä, pippuria, rucola, paahdetut pinjansiemenet ja parmesan lastut. Järjettömän hyvää myös esim. kanan kanssa.




Jälkiruoaksi valmistin hedelmäsalaattia. Tarkoituksenani oli käyttää ainoastaan tuoreita hedelmiä, mutta harmikseni ananas oli pilaantunut, joten jouduin turvautumaan purkkiananakseen ja lisäksi purkkipersikoihin. Onneksi mango oli kuitenkin juuri sopivan kypsyistä, samoin kuin kiivi ja passionhedelmä. Hedelmäsalaatin kanssa tarjosin jogurttivaahtoa. Sekoitin "notkistettuun" kreikkalaiseen jogurttiin hieman vaahdotettua kermaa, vaniljasokeria sekä sokeria. Nam. Kaikenkaikkiaan onnistunut ateria ja mahtava ilta!

2 kommenttia:

  1. Hetken jo ihmettelin, et kenelle muulle oot jo kerenny kokkaa synttärilahjaks, mutta sitten tajusinkin että meidän menuhan se onkin! :) Oli hyvää. Naminami. Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Eipä kestä! :) Kuvien ottaminen vaan valitettavasti jäi illan edetessä..

    VastaaPoista